Britannian tuntemattomat sotilaat: emme taistelleet tämän puolesta

Toinen maailmansota jatkuu yhä – mielissämme

Toinen maailmansota oli massiivinen tapahtuma, joka kosketti tavalla tai toisella jokaista eurooppalaista. Sodan muisto elää vielä vahvana keskuudessamme, jo siitäkin syystä, että keskuudessamme elää vielä toistaiseksi sodan kokenut ikäpolvi. Suomessa kunnioitetaan veteraaneja nykyään näkyvästi ja kiinnostus sota-aikaa kohtaan näyttäisi olevan suuri. Näin ei kuitenkaan aina ollut, sillä sodanjälkeisenä suomettumisen aikakautena ei Suomen vapaustaistelulla ollut ylpeilemistä. Veteraanit, entiset lotat ym. saivat tuntea tämän nahoissaan uudelleenrakentaessa maatamme. Vasemmistolainen nuoriso eritoten kunnostautui suomalaisen sotakokemuksen pilkkaajana. Tapio Rautavaara protestoi vallitsevaa mielipideilmastoa vastaan laulullaan Vanhan jermun purnaus.

Neuvovenäläinen sotaveteraani.

Näin ei varmasti ollut voittajavaltioissa. Venäjällä järjestetään vieläkin joka vuosi mahtava sotilasparaati Suuren isänmaallisen sodan (Великая Отечественная война) muiston kunnioittamiseksi. Britanniassa kunnioitetaan myös veteraanien muistoa, niin ensimmäisen kuin toisenkin maailmansodan. Toinen maailmansota elää omaa elämäänsä keskuudessamme ja viittaukset sen ajan tapahtumiin ovat yleisiä päivän politiikassa, yleensä retorisessa tarkoituksessa. Mielipiteet tapahtumista voivat kuitenkin johtaa todellisiin poliittisiin selkkauksiin, tai ainakin niitä käytetään tekosyinä sellaisten järjestämiselle. Ei tarvitse kuin katsoa Suomenlahden eteläpuolelle, Baltiaan, ja palauttaa mieleen Tallinnan pronssisoturimellakat, erinäiset boikotit ja kireät suhteet Moskovan ja Neuvostoliiton entisten itäeurooppalaisten sateliittien välillä. Myös suomalaista toisen maailmansodan historian tulkintaa ollaan arvosteltu Venäjällä, jossa Neuvostoliiton / Venäjän rooli natsismin kukistamisessa toimii mobilisoivana myyttinä Venäläisille.

Veteraanien ja sotamuistojen politisoituminen

Myös Britanniassa sodalla ja veteraaneilla on oma käyttötarkoituksensa poliittisessa retoriikassa ja diskurssissa. Varsinkin viime vuosina on sitä käytetty systemaattisesti brittiläisen työväenpuolueen maahanmuuttopolitiikan oikeuttajana, tai tarkemminen sanottuna, veteraanien taistelu kansallissosialismia vastaan rinnastetaan suurten puolueiden (työväenpuole, konservatiivit, liberaalidemokraatit) kamppailuun brittiläistä ”maahanmuuttokriittisyyttä” ja ”ulkomaalaisvihamielisyyttä” vastaan. Varsinkin BNP:tä arvosteltaessa näyttäisi syntyvän ylipääsemättömän suuri houkutus käyttää Britannian sotakokemusta retorisena aseena kansallismielistä puoluetta vastaan. BNP, eli Brittiläinen Kansallispuolue, on useasti vedonnut maan veteraaneihin ja heidän sankaruutensa ja uhrauksiinsa, ja veteraanit ovat kunniajäseniä puolueessa. Toisella puolella on vakiintunut puoluejärjestelmä, joka taas yrittää assosioida BNP:n saksalaisten kansallissosialistien kanssa ja näyttää, että BNP on oikeastaan vihollisen puolella. Poliittisissa väittelyissä saatetaan vedota tunnepitoisesti edellisten sukupolvien uhrauksiin taistelussa muukalaisvastaisuutta ja Brittiläistä kansallispuoluetta vastaan. Veteraaneista ja sodasta on tullut poliittinen symboli ja ase, molemmille puolille.

BNP:n sotaveteraanijäseniä

”Mitä kaatuneet toverisi olisivat ajatelleet 2000-luvun Britanniasta?”

Tämän ja pari muuta kysymystä brittiläisille sotaveteraaneille esitti 33-vuotias kirjalija, Nicholas Pringle, Englannista. Hän esitti kysymykset paikallislehtien välityksellä ja sai n. 150 vastausta. Valtava enemmistö oli sitä mieltä, että sodissa kaatuneet olisivat kääntyneet haudoissaan, jos olisivat nähneet millaiseksi heidän kotimaansa on muuttunut ja muutettu. Kadut ovat turvattomimpia kuin koskaan, nuoriso on muuttunut hyväkäytöksisestä ja kohteliaasta öykkäröiväksi ja haistattelevaksi, itsenäisyys on myyty Brysseliin ja ironian oikkuna vanhat viholliset saksalaiset ovat saaneet merkittävästi vaikutusvaltaa saarivaltion asioihin, mutta suurimpana valituksen aiheena tuli esiin massiivisen maahanmuuton politiikka, jonka New Labour, poliittisen järjestelmän hyväksynnällä, valitsi Britannialle, salassa ja kansalta kysymättä.[1]

Neatherin mukaan, joka oli läsnä kesän 2000 salaisissa tapaamisissa, hallituksella oli ”poliittinen agenda” joka oli: ”massamaahanmuutto on se tapa, jolla hallitus luo oikeasti monikulttuurisen Iso-Britannian”

Times

Näin sodan läpikäynyt veteraani näkee asian:

Maamme on annettu pois ulkomaalaisille samalla kun me, sukupolvi joka taisteli vapauden puolesta, olemme pakotetut myymään kotimme, jotta meillä olisi varaa hoitoon ja meiltä evätään lääkehoito koska vieraat tulevat ensin.

Pringlen saama palaute oli kauttaaltaan negatiivista ja pessimististä. Kukaan ei ollut sitä mieltä, että asiat olivat menneet parempaan suuntaan sitten sotien. Eräs mies, joka palveli lääkintämiehenä ja selvisi D-Dayn maihinnoususta, on sitä mieltä, että hänen kaatuneet toverinsa olisivat halveksuneet nykyistä julkkisten palvontaa ja poliitikkojen säännönmukaista epärehellisyyttä.

Kenellekään ei liene yllätys, että tämä tutkimus on saanut melko vähän julkisuutta brittiläisessä mediassa. Ainoastaan Daily Mail, joka on tunnetusti monikulttuuriskeptinen ja tästä syystä epäluotettava, on tietääkseni tehnyt jutusta artikkelin. Pringlen tekemä tutkimus on kuitekin saatavilla kirjamuodossa, jos tekee mieli tutustua lähemmin saarivaltion veteraanien mietteisiin nyky-yhteiskunnasta.

Ihmiset vislasivat ja lauloivat. Meillä oli vielä maamme, Iso-Britannia, jonka puolesta olimme taistelleet, vapautemme, demokratiamme. Mutta missä ne ovat nyt?

-Sarah Robinson

Lähteitä:

The Unknown Soldiers by Nicholas Pringle

”This isn’t the Britain we fought for,” say the ’unkown soldiers’ of WW II

Labour’s secret scheme to build multicultural Britain

~ Kirjoittanut huccareissu : 13 joulukuun, 2009.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggaajaa tykkää tästä: