Rob Royn myytti

Vuonna 1995 valmistunut Rob Roy on mielenkiintoinen elokuva. Vaikka se ilmestyi samana vuonna kuin Mel Gibsonin tähdittämä Braveheart, joka myös romantisoi skotlantilaista vapaustaistelua, tosin eri aikakaudelta, on Rob Roy täysin erilainen ja huomattavasti syvällisempi elokuva. Se käsittelee myös monia teemoja, jotka tunnistaa nopeasti oikeistoradikaalista ja yleensäkin anti-liberaalista ajatushistoriasta. Tarinan päähenkilö Robert Roy MacGregor on monessa mielessä traditionalististen hyveiden ruumiillistuma. Rob Roy on tinkimätön, vahvasti periaatteellinen ja syvän kunniakäsityksen omaava klaanipäällikkö. Hän pitää omaa henkilökohtaista integriteettiään ja rehellisyyttään, ts. kunniaansa, pyhänä, ja hän puolustaa sitä tinkimättä vaikka maailmaa muuttuu ympärillä. MacGregorissa on piirteitä, jotka muistuttavat mm. Ernst Jüngerin Anarkki-käsitettä, joka on filosofinen käsitys yksilön henkilökohtaisesta suvereniteetistä, henkisestä ja älyllisestä vapaudesta. Hän on silti syvästi velvollisuudentuntoinen ja perinteitä kunnioittava mies, joka yrittää vain elää niin hyvin kuin voi.

Anarkki on anarkistille sama kuin monarkki monarkistille.

-Ernst Jünger, Eumeswil

Skotlannin Ylämaiden modernisaatio

Ajallisesti elokuva sijoittuu 1600- ja 1700-luvuille, aikaan jona Skotlanti koki monta mullistavaa muutosta. Siitä tuli pysyvästi osa Yhdistynyttä kuningsaskuntaa Englannin kanssa ja se näki monta kansannousua poliittisen epäväkauden ja uskonnollisten ristiriitojen aikakautena. Ylämaalaiset nousivat useampaan otteeseen kapinaan, uskollisina ”todelliselle kuninkaalle” Jaakko II:lle (Skotlannissa James VII), Skotlannin viimeiselle katolilaiselle monarkille. Kruunu tukahdutti kapinat kovalla kädellä ja kostotoimenpiteillä. Kuuluisa brittiläinen sotilasosasto The Black Watch perustettiin rauhoittamaan Ylämaita. Ei ole mikään pieni ironia, eikä sattuma, että sama joukko-ostasto on tänään rauhoittamassa, modernisoimassa ja demokratisoimassa muita klaaneja. Iso-Britannian vahvistuva keskusvalta, uudet omistuslait ja maanviljelysmenetelmien nopeasti kehittynyt tehokkuus loivat Skotlannissa demografisia, poliittisia ja sosiaalisia paineita, jotka ajoivat lopulta suuren osan Ylämaiden skoteista joko siirtolaisiksi Uudelle Mantereelle tai kaupunkien köyhyyteen, mailtaan ja kodeistaan häädettyinä tai olosuhteiden pakottamina. Skotlantilainen klaanijärjestelmä, joka oli vuosisatoja toiminut suku- ja liittolaisuhteille perustuneille sosiaalisille ja poliittisille yksiköille, eli klaaneille, muodosti autonomisten ja kuitenkin vahvasti vuorovaikutteisten yhteisöjen kulttuuripiirin. Klaanit jakautuivat alueellisesti pienempiin ja paikallisiin yhteisöihin, ja Ylämaiden klaanijärjestelmää onkin verrattu Euroopan mantereen kuninkaallisiin sukuihin pienoiskoossa. Uudet omistuslait houkuttelivat useita klaanipäälliköitä samaistumaan maaherran osaan, joka vastaanotettiin katkerasti ja halveksivasti. Kansa oli tottunut siihen, että päälliköllä on vastuu ja velvollisuus klaaninsa jäsenistä. Jatkuvat jakobiittikapinat saivat Kruunun tiukentemaan otettaan Skotlannista ja varsinkin Ylämaiden kulttuuria vainottiin kielloin ja laein.

Myöhempinä aikakausina, varsinkin romantiikan aikakaudella, tuli skotlantilaisesta ylämaalaisesta, jota kuvattiin eräänlaisena eurooppalaisena jalona villinä, ihailun ja romantisoinnin kohde Iso-Britanniassa. Romantisoinnin esikuvana toiminut kulttuuri oli jo toki vaipumassa historiaan siihen aikaan. Klaanijärjestelmästä on säilynyt joitain rippeitä, rituaaleja ja symboliikkaa tähän päivään asti, jotka vaikuttavat vahvana osana skottien kansallista identiteettiä. Nykypäivänä ainoastaan 1% Skotlannin väestöstä puhuu gaelia.

Myytti

Päähenkilö perustuu todelliselle, joskin myytiksi kehittyneelle skotlantilaiselle kansansankarille (gaelinkielellä Raibeart Ruadh, Punainen Robert), jota on myös Skotlannin Robin Hoodiksi tituleerattu. Elokuvan taustalla ovat mullistukset, jotka muuttivat radikaalisti skotlantilaista elämäntapaa, varsinkin Ylämaiden gaelinkielinen väestö koki sosiaalisten rakenteidensa ja ylämaiden omaperäisen kulttuurin tuhon pakkosiirtojen ja sortotoimien ahdistamina. Skotit tai gaelit ovat alunperin Irlannista tulleiden klaanien jälkeläisiä, ja klaanijärjestelmä oli syvälle juurtunut skottien hallinnolliseen kuin poliittiseenkin kulttuuriin. Elokuvan Rob Roy tekee kaikkensa klaaninsa hyvinvoinnin eteen, pistäen peliin kalleiman omaisuutensa: sanansa, kunniansa, sillä suuria maallisia rikkauksia hänellä ei ole. Vastapuolella asiat ovat päinvastoin, vaurautta ja valtaa on mutta ei kunniaa.

Elokuvan lähtökohtana toimii nimenomaan vastakkainasettelu ”valistuneen” ja modernisoivan, kosmopoliittisen yläluokan ja Ylämaiden yksinkertaisten mutta lämpimien, jopa tulisten, skottien välillä. Elokuvan alussa ruutuun ilmestyy lyhyt teksti taustaksi itse tarinalle. Tekstissä lukee:

Nälänhätä, taudit ja suurten aatelisten ahneus olivat 1700-luvun alkuvuosina muuttamassa Skotlannin ikuisiksi ajoiksi. Monien lähtiessä Amerikkaan alkoi vuosisatainen klaanijärjestelmä hiljalleen hiipua. Tämä tarina edustaa yksilön yritystä vastustaa näitä prosesseja ja jopa tappiossaan säilyttämään kunniansa.

Vastakkainasettelu osapuolien välillä on väkevintä Archibald Cunninghamin ja Robert MacGregorin persoonallisuuksien räikeässä kontrastissa. Cunningham, jota esittää taitavasti Tim Roth, on nuori patologinen hedonisti ja nähtävästi täysin tunteeton sosiopaatti, joka lähetetään Skotlantiin syrjään irstailullaan aiheuttamiensa seurapiiri-skandaalien vuoksi. Mutta vaikka Cunningham pukeutuukin meidän ja MacGregorien mielestä naurettaviin asuihin, ja vaikka hän käyttäytyy ja elehtii ilmeisen feminiinisti, on Archibald Cunningham tappavan taitava miekkailija. Skotit, jotka ovat tottuneet järkälemäiseen Claymore-miekkaansa (gaeliksi Claimheadh mòr, kirjaimelliseti ”iso miekka”) naureskelevat aluksi naisellisen englantilaisen hennolle pistomiekalle. He kokevat kuitenkin yllätyksen. Pieni ja vikkelä Archibald on liian tarkka, liian nopea, liian tehokas skotlantilaisten raskaalle ja vanhanaikaiselle tyylille. Liam Neesonin esittämän Rob Royn ja Archibald Cunninghamin hahmojen symmetrinen vastakohtaisuus on omalla tavallaan metapoliittisesti mielenkiintoinen metafora kahden eri maailmankatsomuksen kohtaamisesta.

Toinen toistuva traditionalistin silmissä mielenkiintoinen teema on klaanilaisen kunniakäsityksen ja valistuneen materialismin törmääminen sopimus- ja kaupankäyntikultuurissa. Täytyy muistaa, että näinä aikoina moderni kapitalismi otti ensi askeliaan länsimaisen siirtomaa-imperialismin kannoilla, teollisen vallankumouksen ollessa vielä edessä. Kyse on siis jälleen arkaaisen ja modernin arvomaailman vastakkainasettelusta. Tehdessään sopimusta suuresta lainasta mahtavan ja modernin aatelismiehen kanssa tarjoaa Robert MacGregor vilpittömästi sanaansa vakuudeksi, jolle aatelismies luonnollisesti tuhahtaa halveksivasti. Hänelle jonkun sana tai kunnia on pelkkää ilmaa, kun taas sanansa antajalle se edustaa uskollisuutta, rehellisyyttä ja itsekunnioitusta. Sanansa antaja ei oleta, että hänen sanansa voisi lunastaa rahaksi yrityksen epäonnistuessa, vaan hän olettaa, että jos hän on tarpeeksi kunniallinen mies, on hänen vilpitön sanansa tarpeeksi vakuuttava. Jos elokuvaa tulkitsee tältä kantilta, antaa myös elokuvan ratkaisu paljon ajateltavaa.

Kokonaisuutena elokuva on sujuvaa katsottavaa eikä se sorru liian moneen kliseeseen, joka on aina vaarana tämänkaltaisissa elokuvissa. Sortuessaan kliseisiin sortuu  se tarpeeksi uskottavasti ja omaperäisesti. Juoni on toki pääpiirteiltään melko perinteinen ja kaavamainen, mutta Liam Neesonin ja Tim Rothin näyttelysuoritukset sekä elokuvan anti-modernistinen sanoma tekevät hyvis-pahis asetelmasta tavanomaista syvällisemmän ja mielenkiintoisemman.

~ Kirjoittanut huccareissu : 16 joulukuun, 2009.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggaajaa tykkää tästä: