Suomen säröilevä brändi
Tänään saimme lukea Helsingin Sanomien etusivulta, että Suomi-kuvaan on tullut särö, ulkosuomalaisten mukaan. Tämä särö on nimenomaan aiheutunut suvaitsemattomista asenteista, jotka tiedetään jo maailmalla. Erityisesti perussuomalaisten historiallinen vaalivoitto viime eduskuntavaaleissa on nähty vaikuttavan voimakkaasti Suomi-kuvaan. Helsingin Sanomat mainitsee myös, että kyselyyn vastanneilta ei erikseen tivattu suvaitsemattomuudesta tai rasismista, vaan että nämä aivan oma-aloitteisesti mainitsivat sen useammin kuin muut aiheet.
Olisi ihan mielenkiintoista nähdä sellainenkin tässä maassa, että media katsoisi itseään kollektiivisesti peiliin ja miettisi, missä määrin heidän sensaatiohakuisuutensa, poliittinen ajojahtinsa ja perussuomalaisten mustamaalaamisensa on vaikuttanut Suomi-kuvaan ulkomailla. Voivatko he tosiaan nähdä itsensä puolueettomina toimijoina, jotka yksinkertaisesti tiedottavat tilanteesta, vai hiipisikö sieluun sittenkin aavistus syyllisyyttä? Luultavampaa on, että tiedostavat toimittajat vain ja ainoastaan iloitsevat siitä, että ”muukin maailma on heidän kanssaan samaa mieltä” pysähtymättä miettimään, mistä nämä mielipiteet ja ennen kaikkea mielikuvat ovat levinneet ja kuka niitä on levittänyt. Jos aamusta iltaan toitotetaan joka tuutista, tilastojen vastaisesti, että Suomi on muuttunut radikaalisti rasistisemmaksi, ei ole ihme, että jotkut ihmiset, jotka eivät pysty seuraamaan tilannetta omatoimisesti omaksuvat mediassa levitetyt mielikuvat. Sen sijaan, että media tunnustaisi oman roolinsa Suomi-kuvan muuttamisessa näkevät he kyselyn tuloksen ikään kuin todisteena sille, että heidän levittämänsä mielikuvat ovat oikeita.
Viime eduskuntavaalien alla mm. rkp-läiset kunnostautuivat perussuomalaisten ja suomalaisten leimaamisessa rasisteiksi ja muukalaisvihamieliksi. Ruotsalaiset viestimet kirjoittivat artikkeleita mm. siitä, kuinka Helsingissä ei enää uskalla puhua ruotsinkieltä pikkutunneilla selkäsaunan pelossa, jälkien johtaessa sylttytehtaalle. Professori Jan Sundberg esiintyi puolueettomana vaalianalyyttikkona ulkomaisissa medioissa, vaikka hänellä on selvät ja pitkät yhteydet Ruotsalaiseen kansanpuolueseen, joka vihreiden ohella on markkinoinut itseään eniten persujen vastavoimana.
On suuri häpeä, että suomalainen media on niin hampaaton, kritiikkiin kykenemätön ja journalistisesti ala-arvoinnen kuin on. Suomalaisille oli kunniaksi, että monet päättivät haistattaa median valheille ja painostukselle pitkät äänestämällä perussuomalaisia viime eduskuntavaaleissa. Vaikka suomalainen lehdistö ei välttämättä siihen pysty, kykenee moni tavallinen suomalainen edelleen ajattelemaan itsenäisesti.